tiistai 23. helmikuuta 2016

Työtä hakemassa somessa

Eilen pidimme koulutuksen sosiaalisesta mediasta työnhaussa Duunimentori-hankkeen kanssa yhteistyössä. Suuri osa ihmisistä käyttää jo jotakin sosiaalisen median palveluja, joten sen hyödyntäminen työnhaussa on vain luonnollista. Monet yritykset ja järjestöt ovat myös huomanneet tämän ja esimerkiksi Duunimentorilla on tilit Twitterissä, Facebookissa, Instagrammissa sekä oma blogi.

On hyvä pitää mielessä millaisen kuvan itsestään antaa sosiaalisessa mediassa. Vaikka kannattaa olla oma itsensä, jokaista bilekuvaa tai mokaansa ei kannata jakaa. Feissarimokissa on useita esimerkkejä siitä, miten somessa ei toimita. Työnantaja saa googlettaa työnhakijoita, mutta tulokset eivät saa vaikuttaa valintaan. On kuitenkin sanomattakin selvää, että somesta saatu kuva voi siihen vaikuttaa.

Jos päätät hyödyntää sosiaalista mediaa työnhakuun, kannattaa miettiä mihin palveluihin menee. On parempi käyttää yhtä palvelua säännöllisesti, kuin montaa epäsäännöllisesti. Koulutuksessa käsiteltiin Facebookia, blogeja, Linkediniä ja Twitteriä. Muitakin sivustoja voi hyödyntää: esimerkiksi Youtubeen voi julkaista videotyöhakemuksen.

Facebookin käyttöä työnhaussa sivusin jo viimeisimmässä kirjoituksessa. Facebookin etu on sen vankka suosio - nykyisin ihmetellään jos joku 14-60 -vuotias ei ole Facebookissa. Niinpä siellä on paljon ryhmiä, joissa ilmoitellaan työpaikoista. Lisäksi kannattaa tykätä oman alan yritysten sivuista, jotta saisi tiedon niissä mahdollisesta olevista avoimista paikoista. Vaikka Facebookia muuten käytetään lähinnä keskusteluun tuttujen kanssa, ei sinnekään kannata kirjoitella mitä sattuu. Pienelle piriille tarkoitettu viesti voi kaverien toimesta päätyä suuremmalle yleisölle tai yksityisyysasetukset yhtäkkiä muuttua.

Minun osuus koulutuksessa käsitteli blogeja. Olen itse blogannut jo vuosia, joten saatoin neuvoa tekemään niin kuin sanon, ei niin kuin olen itse tehnyt. Blogin tuntomerkkejä on henkilökohtaisuus, linkitys ja vuorovaikutus. Tekstejä julkaistaan niin että uusimmat näkyy sivun ylälaidassa ja vanhemmat pysyvät luettavissa muuttumattomina. Näin blogia voi pitää vaikka "laajennettuna CV:nä". Blogissa voi esitellä omaa osaamista, ammattitaitoa, koulutusta ja työkokemusta. Blogia aloittaessa on hyvä miettiä miksi ja mistä aikoo blogata. Onko motiivi bloggaukseen työnhaku tai ammattitaidon esittely, vai jokin muu? Blogin pitäminen vaatii aktiivisuutta. Sitä on hyvä päivittää vähintään kerran viikossa. Blogiin tulleita kommentteja pitää seurata ja blogia mainostaa esimerkiksi muualla sosiaalisessa mediassa. Muidenkin blogeja on hyvä seurata ja kommentoida. Jos ei ole erityistä paloa kirjoittamiseen, ei kannata aloittaa blogia.

LinkedIn on työelämän Facebook. Se on englanninkielinen ja suunnattu korkeakoulutetuille. Käyttäjä voi kirjoittaa LinkedIniin julkisen CV:n. Sivuston etu on, että CV voi olla paljon paperista CV:ta laajempi ja siihen voi liittää kuvia ja muita tiedostoja. Sivustolla voi lisätä kontakteihin käyttäjiä, joiden kautta voi saada työpaikkoja. Lisäksi monet yritykset ilmoittelevat paikoista LinkedInissä ja joihinkin työpaikkailmoituksiin voi vastata suoraan LinkedInin kautta. Sivustolla on myös ryhmiä, joissa saa tietoa ja voi keskustella omasta alasta. Myös Linkedinin käyttö vaatii aktiivisuutta.

Päivän lopuksi käsiteltiin Twitteriä. Twitterissä kirjoitetaan lyhyitä viestejä, tviittejä, joiden enimmäispituus on 140 merkkiä. Twitter on päivän palveluista nopeatempoisin ja uusia tviittejä kannattaa kirjoittaa päivittäin. Muuten omat tviitit hukkuvat tviittimassaan hetkessä. Twitterissä voi esitellä omaa osaamista jakamalla ja kommentoimalla linkkejä uutisiin ja muuhun materiaaliin Internetissä. Lisäksi voi myös linkittää omia blogimerkintöjä tai työnhakuvideon Youtubesta. Myös muiden käyttäjien tviitteihin voi vastata, jakaa niitä eteenpäin tai tallentaa suosikkeihin. Twitterissä voi seurata muita käyttäjiä, jolloin heidän tviitit saa omalle etusivulleen. Työnhakijana kannattaa seurata tilejä, joissa ilmoitellaan työpaikoista. Myös monella yrityksellä on tili Twitterissä. Seurattavia tilejä kannattaa etsiä mahdollisimman paljon, jotta saat itsekin seuraajia ja siten näkyvyyttä.

Lyhyesti sanottuna, sosiaalinen media työnhaussa vaatii aktiivisuutta, avoimuutta ja tervettä järkeä.

torstai 11. helmikuuta 2016

Some työssä: Facebook

Sosiaaliseksi mediaksi kutsutut Internet-palvelut ovat kasvattaneet suosiotaan 2000-luvulla ja nykyisin ne vaikuttaa lähes jokaisella elämänalueella. Tunnetuimpia näistä sivustoista on Facebook, Twitter, Youtube ja blogit. Työssäkin näitä sivustoja voidaan käyttää. Muuhunkin kuin työajan tuhlaamiseen Youtubessa katsomalla kissavideoita ja jakamalla turhia kiertoviestejä Facebookissa. Tässä kirjoitussarjassa käsittelen sitä kuinka käyttää sosiaalista mediaa työnhaussa ja työssä. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsittelen Facebookia.

Minun ei mitä luultavammin tarvitse kertoa mikä on Facebook - Digitodayn mukaan sitä käyttää jo 2,4 miljoonaa suomalaista. Facebookissa on paljon ryhmiä, joissa ilmoitellaan avoimista työpaikoista. Työttömänä kannattaa tykkäillä niistä. Sitten kun sattuu työpaikan saamaan, voi Facebookille olla edelleen käyttöä. Minulla on tällä hetkellä kaksi Facebook-tiliä. Toinen yksityiskäyttöön ja toinen työtä varten. Työprofiilia käytän työhön liittyvien tietojen jakamiseen. Lisäksi sitä kautta voisi myös kuulua työhön liittyviin ryhmiin ja olla yhteydessä asiakkaisiin. Kaksi eri profiilia takaa sen, ettei työasiat häiritse vapaa-aikaa.

Meillä on myös koulutettu Facebookin käyttöä asiakkaille. Työprofiilia on tullut käytettyä myös koulutuksia valmistellessa. Asiakkaat ovat näkövammaisia ja he käyttävät tietokonetta apuvälineohjelmilla. Niihin kuuluu ruudunluku- ja suurennusohjelmia. Ruudunlukuohjelmat lukevat ääneen näytöllä olevan tekstin. Ruudunsuurennusohjelmat suurentavat osan näytöstä. Tämä on tuonut mielenkiintoisen lisän tähän työhön, koska niiden yhtensopivuus selainten ja sivustojen kanssa on vaihtelevaa. Vaikka ohjelmat vielä toimisivat yhdessä, tulee haasteita pikanäppäinten kanssa. Apuvälineohjelmilla on valtava määrä pikanäppäimiä, jotta niitä voisi käyttää huonolla näöllä. Väkisin pikanäppäimistä osa on samoja kuin selaimella. Esimerkiksi ainakin IE:ssa ja Chromessa komento alt + vasen nuoli vie takaisin aiemmalle Internet-sivulle, mutta Zoomtext-niminen ruudunsuurennusohjelma vierittääkin näyttöä vasemmalle samalla komennolla. Tällaisetkin asiat on siis muistettava testata!

Lopuksi, perjantain viittomakielen päivän kunniaksi voitte opetella Facebookin viittoman.